"Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö on aivojen hapenpuutteesta johtuva lyhyt kohtaus, joka aiheuttaa muun muassa huimausta, pahoinvointia ja puhe- ja liikehäiriöitä. Oireet kestävät yleensä alle tunnin, mutta voivat uusiutua myöhemmin.
Kaksi kolmesta potilaasta ei ymmärrä sairastaneensa lievän aivohalvauksen tai ohimenevän aivoverenkiertohäiriön. Kolmannes myös viivyttelee hoitoon hakeutumista yli vuorokauden, brittiselvitys paljastaa.
Potilaista noin puolet oli hakeutunut hoitoon kolmen tunnin sisällä oireiden ilmaantumisesta ja noin seitsemän kymmenestä vuorokauden sisällä. Viivästely oli todennäköisempää, kun potilas ei tunnistanut oireitaan tai kuin ne alkoivat perjantaina, viikonloppuna tai lomalla.
Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön saaneet, jotka olivat suuressa riskissä sairastua varsinaiseen aivohalvaukseen, yleensä osasivat lähteä ajoissa sairaalaan. Silti joka kolmas aivohalvaus iski henkilöön, joka ei ollut hakeutunut hoitoon ensimmäisten oireiden takia.
Tutkijat uskovat, että nykyistä useammat ymmärtäisivät oireidensa vakavuuden, jos aivoverenkiertohäiriöiden ja lievien aivohalvausten vaaroista tiedotettaisiin laajemmin. Tiedotuskampanjoiden tehosta ei kuitenkaan ole takuita.
Tutkimusta varten haastateltiin tuhatta keskimäärin 73-vuotiasta potilasta, joista 460 oli saanut lievän aivohalvauksen ja loput ohimenevän aivoverenkiertohäiriön vuosina 2001−2007.
Ensimmäisen aivoverenkiertohäiriön jälkeen 10 prosenttia potilaista saa aivoinfarktin viikon kuluessa ja 10−20 prosenttia kuukauden sisällä. Riski kuitenkin pienenee huomattavasti jos hoitoon hakeutuu ajoissa.
Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä."
Duodecim 6.5.2010
HS: Aivoverenkiertohäiriö on hätätilanne
"Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille.
Usein käytetään yleisnimitystä aivohalvaus , kun tarkoitetaan aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa tai lukinkalvonalaista verenvuotoa (SAV).
Aivoinfarkti on vaillinaisen verenvirtauksen tai sen puuttumisen aiheuttama aivokudoksen pysyvä vaurio, jota voidaan yrittää estää ja hoitaa liuottamalla nopeasti aivovaltimon tukkinut veritulppa.
TIA-kohtaus on äkillisesti kehittynyt ja ohimenevä verenkiertohäiriöstä johtuva paikallinen aivojen toiminnan häiriö tai toisen silmän näköhäiriö, joka kestää muutamasta minuutista muutamiin tunteihin.
Aivoverenkiertohäiriö syntyy harvoin ilman yhtään selvää riskitekijää. Mitä useampi riskitekijä, sitä suurempi riski sairastua.
Tärkeimmät riskitekijät ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, sydänsairaudet, diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, korkea veren kolesterolipitoisuus, ylipaino, vähäinen liikunta ja pitkään kestänyt stressi. Miehillä on naisia suurempi riski sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. 55 ikävuoden jälkeen riski kaksinkertaistuu jokaista seuraavaa vuosikymmentä kohti. Taipumus sairastua aivoverenkiertohäiriöihin on jossain määrin myös perinnöllinen.
Vuosittain sairastuu noin 14 000 ihmistä. AVH:n sairastaneita elää Suomessa noin 70 000. Sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Nuorten suhteellinen osuus AVH-potilaista on kasvussa. Taustalla on riskitekijöiden, kuten diabeteksen, ylipainon ja verenpainetaudin, yleistyminen nuoremmilla sukupolvilla.
Aivoverenkiertohäiriö iskee usein täysin yllättäen. Oireisto kehittyy muutamissa minuuteissa tai tunneissa. Oireina ovat toispuoleinen raajojen heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus; suupielen roikkuminen, puhekyvyn häiriö, toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat; tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja voimakas huimaus yhdessä; aivoverenvuodossa joskus kova päänsärky.
Aivoverenkiertohäiriö on hätätilanne ja vaatii kiireellistä hoitoa. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä enemmän siitä on apua. Jo ensimmäisinä tunteina aivokudoksessa voi syntyä peruuttamattomia vaurioita. Aivoverisuonen tukoksen liuotushoito auttaa osaa potilaista ja saattaa korjata tilanteen jopa ennalleen.
Soita välittömästi hätänumeroon 112, jos sinulle tai läheisellesi ilmaantuu äkillisesti jokin aivoverenkiertohäiriön oireista. Nopeus on aivojen pelastus. Myös ohimenevät oireet (ns. TIA-kohtaukset) on tutkittava heti, sillä ne viestittävät usein lähestyvästä pysyvästä tukoksesta ja aivoinfarktista.
TIA-kohtaus korjaantuu yleensä täysin, eikä aiheuta pysyviä neurologisia vammoja tai oireita. Suurin osa TIA-kohtauksista menee ohi tunnin kuluessa.
Aivoverenkiertohäiriö on vakava ja pelottava sairaus, joka voi tappaa, tehdä työkyvyttömäksi tai viedä kyvyn suoriutua arjesta omatoimisesti.
Aivojen kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Seuraukset ovat aina yksilölliset ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. Vuosittain menehtyy vajaat 5 000 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta.
Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus.
Kaikki AVH-potilaat hyötyvät kuntoutuksesta iästä, sukupuolesta tai sairauden vaikeudesta riippumatta. Kuntoutus tulee aloittaa välittömästi sairastumisen jälkeen, viimeistään toisella viikolla.
Kuntoutuminen riippuu aivoverenkiertohäiriön tyypistä ja vaikeusasteesta, sen aiheuttamista puutosoireista, potilaan iästä ja sairastumista edeltäneestä toimintakyvystä, työikäisillä työn vaatimuksista, sosiaalisesta verkostosta ja potilaan omasta motivaatiosta.
Sairastuneista noin runsaan 40 prosentin arvioidaan tarvitsevan lääkinnällistä kuntoutusta akuuttivaiheessa. Kuntoutuksen tarpeessa olevia potilaita arvioidaan olevan jopa 30 000. Asiantuntevaa kuntoutusta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä saa kuitenkin aivan liian harva suomalainen, arviolta 10-20 prosenttia aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista.
Kuntoutusresursseissa on huomattavaa vaihtelua maan sisällä."
Helsingin Sanomat
