MTV3:n 45minuuttia ohjelma esitti eilen raportin Punaisen Ristin Veripalvelu käyttämistä konsulttipalveluista.

Voit katsoa jutun täältä: www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml

Punainen Risti tutkii Veripalvelun väärinkäytösepäilyt

STT / Helsingin Sanomat

"Suomen Punainen Risti aikoo selvittää Veripalveluun liittyvät väärinkäytösepäilyt, lupaa pääsihteeri Kristiina Kumpula.

MTV3 kertoi eilen, että Veripalvelu on maksanut miljoonien eurojen konsulttipalkkioita yritykselle, jossa Veripalvelun johtaja työskenteli aikaisemmin. Projekteja ei kilpailutettu, eikä niistä laadittu yksityiskohtaisia raportteja.

Pääsihteeri Kumpula myöntää olevansa huolissaan siitä, viekö kohu suomalaisten luottamuksen Veripalveluun."

Punaisen Ristin tiedote aiheesta:

Veripalvelun kehityshankkeista merkittävä hyöty suomalaiselle terveydenhuollolle

"Eilen 8.9. esitetyssä MTV3:n 45 minuuttia –ohjelmassa käsiteltiin kriittisesti eräiden Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun  tilaamien projektitöiden hankintamenettelyjä. Ohjelma on herättänyt keskustelua ja kysymyksiä Punaisen Ristin toiminnasta ja rahoituksesta.

- Punaiselle Ristille on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset voivat luottaa sen toimintaan, korostaa Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Erkki Liikanen.

Liikanen kommentoi asiaa tämän aamun Huomenta Suomi -lähetyksessä ja kertoi, että Punaisen Ristin hallitus tulee tutkimaan mahdolliset väärinkäytökset.

Veripalvelu on Suomen Punaisen Ristin erillinen laitos, jonka toimintaa ei rahoiteta keräysvaroin.

Veripalvelu on viime vuosina kiinnittänyt erityistä huomiota toimitusketjunsa tehostamiseen. Veripalvelun kehitysprojektit ovat viime vuosina tuottaneet hankinta- ja logistiikkakustannuksiin yli 2 miljoonan euron vuosisäästöt. 

Lisätietoja Veripalvelun sivuilla www.veripalvelu.fi"

=> Katso Erkki Liikasen haastattelu MTV3 Katsomosta: www.katsomo.fi/

MTV3:n uutinen haastattelusta: www.mtv3.fi/uutiset/husu2007/haastattelut.shtml

Eveliina Lauhio / Iltalehti 6.9.2010

"30 vuotta sitten Mailis Korhonen keksi ystävänsä kanssa hullulta kuulostaneen idean.

TOIVOA ON Jaksan uskoa, että aina löytyy ihmisiä, joilla on auttamisen halua, Mailis Korhonen sanoo.

 

Operaatio Nälkäpäivä -keräyksen perustaneen Mailis Korhosen, 87, mielestä auttamiseen tarvitaan vain suuri sydän.

30 vuotta sitten Mailis Korhonen keksi ystävänsä Erkki Korkaman kanssa hullulta kuulostaneen idean. He kutsuivat kaikki pälkäneläiset rahankeruutalkoisiin marraskuussa Siskon päivänä.

"Mainittuna päivänä toivomme pälkäneläisten tulevan toimeen mahdollisimman vähällä. Usealle paastopäivä on paikallaan", ohjeistaa Korhonen vuonna 1980 laatimassaan tiedotteessa.

Suomen Punaisen Ristin aktiivisten vapaaehtoisten lanseeraamasta ideasta on kulunut 30 vuotta. Nälkäpäivän ajatus on kuitenkin säilynyt muuttumattomana: omista herkuista nipistetään murunen, jotta apua saataisiin sitä eniten tarvitseville.

- Olin heti sitä mieltä, että Nälkäpäivästä tulee tuottava keräys. Oikein paloin intoa, muistelee Korhonen.

Aktiivisena SPR:n vapaaehtoisena toiminut Korhonen kertoo, että ajatus maanlaajuisesta suurkeräyksestä tuli esiin jo 70-luvun lopussa. Muutamaa vuotta myöhemmin hän pani hihat heilumaan Tampereen SPR:ssä ja alun perin "Siskon päivä" nimellä kulkenut Nälkäpäiväkeräys sai alkunsa.

- Kohtasimme aluksi epäluuloja. Isommat SPR:n yksiköt, esimerkiksi Tampere, eivät uskaltaneet lähteä mukaan keräykseen, koska riski epäonnistumiseen oli liian suuri.

- Ennen keräyspäivää tiedotimme aikeistamme paikallislehdissä, haastoimme lähiseudun yritykset mukaan ja kävimme puhumassa asiasta kouluissa.

Sana kulki, ja Suomen ensimmäinen Nälkäpäivä-keräys ylitti kaikkien odotukset. 5 000 asukkaan Pälkäneeltä kerättiin yhdessä päivässä yhteensä 12 000 markkaa.

Sota-aika avasi Korhosen silmät auttamiselle. Hän lähti 17-vuotiaana lotaksi Pohjanmaalle tehtävänään pitää silmällä sotavankeja metsätöissä.

- Miehet olivat hyvin miellyttäviä. Yksi heistä poimi joka päivä kedolta kukkasen talon lapselle, joka oli loukannut jalkansa.

- Koin ristiriitaisena sen, että ystävällisiä miehiä oli pidettävä vihollisina.

Sodan päättymisestä Korhonen muistaa kaupungin läpi ajaneet ruumissaattueet ja koululuokan, josta puuttui iso osa pojista.

Kauheiden kokemusta jälkeen Korhonen halusi tehdä jotain, missä voi toimia ihmisten hyväksi.

Hän valmistui farmaseutiksi vuonna 1948. Samana vuonna hän tapasi tulevan aviomiehensä, Esko Korhosen. Pariskunta ehti olla naimisissa lähes 60 vuotta ennen kuin Esko menehtyi vuosi sitten.

- Perhe ja ystävät ovat olleet minulle aina elämän tärkeimpiä asioita, Korhonen sanoo.

Nälkäpäivä-keräyksen lisäksi Korhonen on ollut mukana SPR:n veripalvelun toiminnassa, hyväntekeväisyyskonserteissa ja vetämässä vanhusten retkiä.

Pälkäneelle Korhonen oli järjestämässä tietullitempausta, jossa autoilijoilta kerättiin vapaaehtoista "maantieveroa".

- Kysyimme poliisilta luvan tapahtumallemme, mutta liikenteen ruuhkautumisen vuoksi keräys tienposkessa jäi viimeiseksi.

Korhosen mielestä auttamiseen tarvitsee ennen kaikkea hyvää tahtoa.

- Auttamista on myös arkiaskareissa avustaminen, huolien kuunteleminen ja hymyillen tervehtiminen, mutta pelkät puheet eivät riitä - teot ratkaisevat.

Toisten auttamisesta tuli Korhoselle perheen ja työn ohessa elämäntehtävä.

- Mielelläni olen kaiken tehnyt ja aion olla hyvän tekemisessä mukana myös jatkossa niin kauan, kuin ikinä jaksan."

Iltalehdellä on muitakin juttuja liittyen nälkäpäivään: www.iltalehti.fi/nalkapaiva

Itse tuotteita voit ostaa Punaisen Ristin nettikaupasta: www.redcross.fi/verkkokauppa/operaatio_nalkapaiva/fi_FI/

Eikun shoppailemaan, samalla tuet katastrofirahastoa!

Lisää tietoa aiheesta:

Nälkäpäivä: nalkapaiva.fi//

Katastrofirahasto: lahjoita.fi//katastrofirahasto

Kaksi kolmesta potilaasta ei ymmärrä sairastaneensa lievän aivohalvauksen tai ohimenevän aivoverenkiertohäiriön. Kolmannes myös viivyttelee hoitoon hakeutumista yli vuorokauden, brittiselvitys paljastaa.

Potilaista noin puolet oli hakeutunut hoitoon kolmen tunnin sisällä oireiden ilmaantumisesta ja noin seitsemän kymmenestä vuorokauden sisällä. Viivästely oli todennäköisempää, kun potilas ei tunnistanut oireitaan tai kuin ne alkoivat perjantaina, viikonloppuna tai lomalla.

Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön saaneet, jotka olivat suuressa riskissä sairastua varsinaiseen aivohalvaukseen, yleensä osasivat lähteä ajoissa sairaalaan. Silti joka kolmas aivohalvaus iski henkilöön, joka ei ollut hakeutunut hoitoon ensimmäisten oireiden takia.

Tutkijat uskovat, että nykyistä useammat ymmärtäisivät oireidensa vakavuuden, jos aivoverenkiertohäiriöiden ja lievien aivohalvausten vaaroista tiedotettaisiin laajemmin. Tiedotuskampanjoiden tehosta ei kuitenkaan ole takuita.

Tutkimusta varten haastateltiin tuhatta keskimäärin 73-vuotiasta potilasta, joista 460 oli saanut lievän aivohalvauksen ja loput ohimenevän aivoverenkiertohäiriön vuosina 2001−2007.

Ensimmäisen aivoverenkiertohäiriön jälkeen 10 prosenttia potilaista saa aivoinfarktin viikon kuluessa ja 10−20 prosenttia kuukauden sisällä. Riski kuitenkin pienenee huomattavasti jos hoitoon hakeutuu ajoissa.

Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä."

Duodecim 6.5.2010

HS: Aivoverenkiertohäiriö on hätätilanne

"Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille.

Usein käytetään yleisnimitystä aivohalvaus , kun tarkoitetaan aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa tai lukinkalvonalaista verenvuotoa (SAV).

Aivoinfarkti on vaillinaisen verenvirtauksen tai sen puuttumisen aiheuttama aivokudoksen pysyvä vaurio, jota voidaan yrittää estää ja hoitaa liuottamalla nopeasti aivovaltimon tukkinut veritulppa.

TIA-kohtaus on äkillisesti kehittynyt ja ohimenevä verenkiertohäiriöstä johtuva paikallinen aivojen toiminnan häiriö tai toisen silmän näköhäiriö, joka kestää muutamasta minuutista muutamiin tunteihin.

Aivoverenkiertohäiriö syntyy harvoin ilman yhtään selvää riskitekijää. Mitä useampi riskitekijä, sitä suurempi riski sairastua.

Tärkeimmät riskitekijät ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, sydänsairaudet, diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, korkea veren kolesterolipitoisuus, ylipaino, vähäinen liikunta ja pitkään kestänyt stressi. Miehillä on naisia suurempi riski sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. 55 ikävuoden jälkeen riski kaksinkertaistuu jokaista seuraavaa vuosikymmentä kohti. Taipumus sairastua aivoverenkiertohäiriöihin on jossain määrin myös perinnöllinen.

Vuosittain sairastuu noin 14 000 ihmistä. AVH:n sairastaneita elää Suomessa noin 70 000. Sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Nuorten suhteellinen osuus AVH-potilaista on kasvussa. Taustalla on riskitekijöiden, kuten diabeteksen, ylipainon ja verenpainetaudin, yleistyminen nuoremmilla sukupolvilla.

Aivoverenkiertohäiriö iskee usein täysin yllättäen. Oireisto kehittyy muutamissa minuuteissa tai tunneissa. Oireina ovat toispuoleinen raajojen heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus; suupielen roikkuminen, puhekyvyn häiriö, toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat; tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja voimakas huimaus yhdessä; aivoverenvuodossa joskus kova päänsärky.

Aivoverenkiertohäiriö on hätätilanne ja vaatii kiireellistä hoitoa. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä enemmän siitä on apua. Jo ensimmäisinä tunteina aivokudoksessa voi syntyä peruuttamattomia vaurioita. Aivoverisuonen tukoksen liuotushoito auttaa osaa potilaista ja saattaa korjata tilanteen jopa ennalleen.

Soita välittömästi hätänumeroon 112, jos sinulle tai läheisellesi ilmaantuu äkillisesti jokin aivoverenkiertohäiriön oireista. Nopeus on aivojen pelastus. Myös ohimenevät oireet (ns. TIA-kohtaukset) on tutkittava heti, sillä ne viestittävät usein lähestyvästä pysyvästä tukoksesta ja aivoinfarktista.

TIA-kohtaus korjaantuu yleensä täysin, eikä aiheuta pysyviä neurologisia vammoja tai oireita. Suurin osa TIA-kohtauksista menee ohi tunnin kuluessa.

Aivoverenkiertohäiriö on vakava ja pelottava sairaus, joka voi tappaa, tehdä työkyvyttömäksi tai viedä kyvyn suoriutua arjesta omatoimisesti.

Aivojen kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Seuraukset ovat aina yksilölliset ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. Vuosittain menehtyy vajaat 5 000 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta.

Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus.

Kaikki AVH-potilaat hyötyvät kuntoutuksesta iästä, sukupuolesta tai sairauden vaikeudesta riippumatta. Kuntoutus tulee aloittaa välittömästi sairastumisen jälkeen, viimeistään toisella viikolla.

Kuntoutuminen riippuu aivoverenkiertohäiriön tyypistä ja vaikeusasteesta, sen aiheuttamista puutosoireista, potilaan iästä ja sairastumista edeltäneestä toimintakyvystä, työikäisillä työn vaatimuksista, sosiaalisesta verkostosta ja potilaan omasta motivaatiosta.

Sairastuneista noin runsaan 40 prosentin arvioidaan tarvitsevan lääkinnällistä kuntoutusta akuuttivaiheessa. Kuntoutuksen tarpeessa olevia potilaita arvioidaan olevan jopa 30 000. Asiantuntevaa kuntoutusta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä saa kuitenkin aivan liian harva suomalainen, arviolta 10-20 prosenttia aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista.

Kuntoutusresursseissa on huomattavaa vaihtelua maan sisällä."

Helsingin Sanomat

Luvassa tuhti tietopaketti SPR:n toiminnasta ja syksyn toiminnan suunnittelua. Runko on jo valmiina mutta vielä on mahdollisuuksia muutoksiin =) Ideoita voit laittaa myös kommenttina tähän tekstiin tai sähköpostilla nuoret (at) sprlahdenalue.com

Tervetuloa uudet ja vanhat!

"Vahvat pienet magneetit ovat vaarallisia lapsille. Jos lapsi nielee niitä kaksi, tai yhden magneetin ja muun rautaisen osan, voivat ne tarttua suolistossa toisiinsa.

Yhdessä ne voivat puristaa pienen lapsen suolen tukkoon. Magneetit löytävät elimistössä toisensa tai rautaesineen senttienkin päästä. Edes suolen sisältö ei estä niitä tarttumasta toisiinsa.

Se voi johtaa sisäiseen verenvuotoon tai pahoinvointiin.

Maailmalla tunnetaan useita tapauksia, joissa uudet vahvat lelumagneetit, kuten puolukankokoiset kuulat, on pitänyt poistaa lasten suolistosta leikkauksella. Muuten magneetit saattavat puhkaista suolen seinämiä. Myös veren virtaus voi estyä suolistossa kahden magneetin paineesta.

Alttiimpia nielemiselle ovat puolivuotiaat ja sitä vanhemmat aina kolmivuotiaisiin.

HS:n tiedesivut esittelivät vahvoja magneettikuulia tiistaina 31. elokuuta sivulla D1.

Nämä neodyymiset magneetit ovat jopa kymmeniä kertoja vahvempia kuin esimerkiksi jääkaappien tarramagneetit.

Vahvoilla magneeteilla voi kokeilla geometrisiä kuvioita ja luonnonlakeja, ja ne ovat siksi kiehtovia.

Suomessa neodyymisiä kuulasarjoja ei tiettävästi voi ostaa, mutta jokainen voi tilata niitä kotiinsa verkosta.

Vahvat neodyymi-rauta-boorimagneetit alkoivat yleistyä leluissa ja rakennussarjoissa muutama vuosi sitten, koska niiden patentti raukesi. Kuulapakkaukset tuodaan valtaosin Kiinasta.

Lapsille tarkoitetuista magneettileluista on annettu Suomessakin tarkat määräykset. Ne liittyvät magneettien kokoon, kiinnittämiseen ja vahvuuteen.

Myös isommille, yli 8-vuotiaille tarkoitetuissa sähköopin harrastesarjoissa vaaditaan magneeteista varoitusmerkintä.

Vahvuuksia on käsitelty tarkkaan EU:n lelustandardissa, joka astuu voimaan ensi vuonna. Aiemmin 2009 on annettu EU-standardi siitä, miten vahvoja lelujen magneetit saavat olla, kertoo fyysikko Mikko Kontiainen Tullilaboratoriosta. Vahvuutta mitataan tietyllä magneettivuo-indeksillä, jonka on määritellyt Suomen standardisoimisliitto.

Tullilaboratorio testaa myös magneetteja, jotka on liimattu leluihin. Liotuskoe tarkistaa, irtoaako magneetti liimasta esimerkiksi puuesineessä. Magneetin kiinnityksiä testataan vetokokeissa.

Jos tuote ei kestä tai magneetti on liian vahva, Tullilaboratorio määrää tuodun leluerän käyttökieltoon.

Yksittäisistä magneeteista valtaosa tulee elimistöstä ennen pitkää ulosteessa."

Timo Paukku, Helsingin Sanomat 1.9.2010

"Suomen Punaisen Ristin kolmen hengen logistiikkatiimi pääsi torstaina perille Mardaan, minne he perustavat Punaisen Ristin keskusvaraston avustustyötä varten. Mardan miljoonakaupunki sijaitsee noin 140 kilometrin päässä Islamabadista pohjoiseen Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa, missä YK arvioi satojentuhansien ihmisten olevan veden saartamina.

Tiimin tehtävä on huolehtia siitä, että eri puolilta maailmaa tulevat avustustarvikkeet päätyvät apua tarvitseville.

"Tässä kriisissä on erityistä se, että se koskee käsittämättömän suurta ihmismäärää", kolmatta kertaa Pakistanissa avustustöissä olevaPauli Immonen kertoi torstaina. "Sehän on kuin Ruotsin ja Suomen väestöt yhteensä", hän konkretisoi.

Vaikka vesimassat rauhoittuisivat piankin, miljoonat ovat jo menettäneet kotinsa ja toimeentulonsa. "Pitkäaikaista apua tarvitaan siis loputtomasti."

Tilanne Mardanissa ei ollut erityisen huono, Immonen kertoi. Hänen mukaansa kaupungin ympäristöstä huomaa, että alueella on satanut rankasti, mutta tulvauhreja tai tuhoja he eivät olleet vielä nähneet, vain tulvivan Indusjoen.

Immonen muistuttikin, että Mardan on valittu keskusvaraston paikaksi juuri siksi, että se ei ole tulva-alueella, mutta riittävän lähellä niitä. Varaston pitää olla myös helpohkosti saavutettavissa Islamabadin lentokentältä ja Karachin satamasta.

Immonen ei vielä torstaina tiennyt, ottaako Punainen Risti helikopterit käyttöön avustustarvikkeiden toimittamiseen. Se riippuu tulevasta säästä.

YK on vedonnut kansainväliseen yhteisöön. Sen mukaan Pakistan tarvitsee apua lähes 360 miljoonan euron edestä."

Eeva Eronen / Helsingin Sanomat 13.8.2010

www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/SPRn+ryhm%C3%A4+saapui+torstaina+Pakistanin+tuhoalueelle/1135259299319

Suomen Punainen Risti lähettää kolme avustustyöntekijää Pakistanin tulva-alueelle

"Suomen Punainen Risti lähettää Pakistaniin kolme avustustyöntekijää auttamaan avun perille viemisessä. Ari Mäntyvaara, Pauli Immonen ja Stefan Simonsen lähtevät matkaan tänä iltana ja huomenna.

Suomalaisten ja tanskalaisten yhteisen logistiikan katastrofiyksikön tehtävänä on ottaa avustustarvikkeita vastaan ja toimittaa niitä eteenpäin jakoon tulva-alueille. Avunjakelutiimin kautta kulkevat kaikki Punaisen Ristin eri puolilta maailmaa lähettämät avustustarvikkeet teltoista ruokatoimituksiin.

Yksikön tehtävänä on perustaa päälogistiikkakeskus parin tunnin matkan päähän Islamabadista pohjoiseen, jossa Pakistanin Punaisen Puolikuun logistiikkakeskus tuhoutui aiemmin tulvissa. Tämän lisäksi yksikkö pystyttää useita jakelupisteitä tulva-alueille.

- Paikan päällä jo olevien Punaisen Ristin työntekijöiden mukaan avunkuljetukseen sopivia teitä jää koko ajan lisää tulvaveden alle. Tiimimme kartoittaa kaikki mahdolliset keinot avun perille saamiseksi, kertoo Suomen Punaisen Ristin logistiikkakoordinaattori Ari Mäntyvaara.

Avustustyöntekijöistä Simonsen vastaa varastokirjanpidosta ja toimii yhteyshenkilönä jakelutiimeihin. Immonen toimii Islamabadin lentokentällä vastaanottamassa saapuvia lentokoneita ja avustustarvikkeita sekä tekee yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa. Mäntyvaara toimii tiiminvetäjänä.

Avunjakelutiimin lisäksi Pakistaniin ovat matkalla terveydenhuollon ammattilainen Maritta Vuori sekä vuosia Pakistanissa aikaisemmin työskennellyt Pertti Salmela. Vuori on mukana kansainvälisen Punaisen Ristin arviointiryhmässä, jonka tehtävänä on kartoittaa todellinen avun tarve paikan päällä. Salmela puolestaan lähtee kansainvälisen Punaisen Ristin delegaation päälliköksi Islamabadiin.

Punaisen Ristin kansainvälisen avustustiimin mukaan tulva-alueella on tuhoutunut noin 270 000 kotia. Miljoonat ihmiset ovat humanitaarisen avun tarpeessa."

Suomen Punainen Risti 9.8.2010

www.redcross.fi/ajankohtaista/uutiset/fi_FI/logistiikkatiimi_Pakistaniin/

Lisätietoa SPR:n avustustyöstä Pakistanissa: www.redcross.fi/punainenristi/kansainvalinenapu/maat/fi_FI/pakistan/

Turvallinen koulutie

"- Nyt tuli mutkia matkaan, sanoi pieni hätääntynyt ääni puhelimessa. Lapseni soitti - hän oli matkalla koulusta iltapäiväkerhoon, mutta nyt se yksi ainoa kadunylitys tuntui lapsesta ylivoimaisen vaaralliselta. Lapsi kertoi, että tiellä on isoja koneita ja koneiden takaa ei näe kunnolla, tuleeko tiellä autoja
Kadulla on tehty asvaltointitöitä ja koneet oli ilmeisesti jätetty toviksi parkkiin kadun reunaan niin kuin oikein pitääkin. Mutta pieneltä, alle puolentoista metrin mittaiselta lapselta koneet kuitenkin peittivät kaiken näkyvyyden tielle. Ja keskelle tietähän ei voi mennä kurkkimaan ja kokeilemaan onneaan, tuleeko autoja vai ei.
Hieman ihmettelenkin, miksi asvaltointityö ajoitetaan juuri koulun kohdalle samaan aikaan koulun alun kanssa? Ehkä ensi kerralla tästä asiasta vastaavat ovat viisaampia.
Lapseni pääsi turvallisesti iltapäiväkerhoon, mutta vanhemman sydän on huolesta syrjällään. Yritetään aikuiset muistaa, että lasten maailman on pieni ja yksinään liikenteessä selviytyminen jännittävää. Annetaan lapsille näkyvyyttä ja tehdään koulutie turvalliseksi."

Etelä-Suomen Sanomat / Jessillä on asiaa

Tapaturmapäivää vietetään vuosittain ja tämän vuoden teemana on "Arjen käyttö on sallittua" jolloin muistutetaan mm. työ- ja koulumatkojen turvallisuudesta, mopolla ajon pelisäännöistä, paloturvallisuudesta sekä koulujen ja päiväkotien turvallisuudesta.

Oletko Sinä muistanut:

- Tarkistaa palo- ja häkävaroittimesi?

- Tarkistaa että myös isovanhempien kotona on paloturvallisuusasiat kohdallaan?

- Huolehtia mopon, polkupyörän, potkulaudan, rullaluistimien ja muidenkin menopelin säännöllisistä huolloista?

- Huolehtia, että kotiinpalaavalla koululaisella on turvallista olla ja hän tietää mitä tehdä jos yksinollessa tulee jokin hätä?

- Varmistaa että lapsesi käyttää turvavyötä myös koulukyydissä?

- Varmistaa että kaikki kyydissäsi olevat käyttävät turvavyötä?

- Käyttää myös mopoillessasi tukevia kenkiä ja suojaavaa vaatetusta?

- Kulkea tutunkin matkan silmät auki?

Linkkejä aiheeseen liittyen:

Tapaturmapäivän kotisivut

Lasten liikenneturvallisuuskasvatus / Liikenneturva

Lapsen turvaksi / MLL

Kotitapaturmien ehkäisykampanja

VTT:n liikenneturvallisuustestit jalankulkijalle, pyöräilijälle ja autoilijalle

Työturvallisuuskeskus / Turvallisesti työliikenteessä (PDF-tiedosto)

Palovara

SPEK / Jokakodin paloturvallisuus

Kodin turvaopas / Pelastustoimi

Turvallisesti huomiseen!